Rehellistä rutinaa kuvien kera

Voihan viime viikko! 
Tiedättekö tunteen, kun takki on tyhjä? Sellainen olo ja to-del-la tyytyväinen, että alkoi kesän ensimmäinen loma.
Tässä on taas tapahtunut ja ollut tapahtumatta asioita, eikä tästä jutusta lopu taas kuvat kesken... Piti oikeastaan tehdä kollaaseja jotta kaikki tapahtumat saadaan kuvina blogiin asti :D
Pikkasen viivytti vielä tänään kirjoitusta Kimmo Vehviläinen (koira), joka päätti että on paljon kivempaa nukkua mun sylissä kuin katsella mun koneen näpyttelyä <3 On se kyllä ihananuus!






Tässä on taas todettu miten tärkeitä ympärillä olevat ihmiset ovat treenissä ja muutenkin elämässä <3 Kiitos teille jokaiselle siitä, että olette juuri siinä.


Ihana Laura Pukkila treenaili kanssani Forever Herttoniemen salilla ja saatiin hyvä väri molemmille kunnon yläkropan treenistä. Ihan mahtavaa tsemppiä aina Lauran kanssa treenatessa. Jos ette vielä ole käyneet tutustumasa Lauran blogiin niin klikkaamalla nimeä pääset lukemaan Lauran valmistautumista syksyn kisoihin... Jossa saan muuten taas olla mukana Lauran huoltajana ja myös hiusten ja meikin osalta :) Kiitos ihana! <3










Toinen ihanuus Jenna on myös käynyt treenailemassa kanssani... taaskin yläkroppaa :D Kukaan ei kohta usko että jalkojakin kyllä treenailen hahahah... Jennan kanssa tein vähän erilaisilla liikkeillä ja olikin tosi piristävää tehdä samoja liharyhmiä eri tavalla. vaihtelu virkistää :) Kiitos Jenna!













Treenien välissä pitää tietenkin syödä... ja koska olen ottanut nyt rennommin koko elämässäni, on myös ruokailussa näkynyt uusi elämästä nauttiminen. (ei varmasti valmentajan mieleen...)

Nyt en siis todellakaan sano etten nauttisi treeneistä ja ruokavaliosta, mutta nautin myös hyvästä seurasta nykyään hiemen enemmän, joihin kuuluu välillä ruokavaliosta poikkeaminen (näköjään). On siis tullut käytyä syömässä jopa ihan taivaallisen hyvää pizzaa ja punaviiniä... Oli muuten ensimmäinen pizza yli vuoteen! Punaviiniä on viikonloppuna tullut otettua lasillinen tai kaksi. Kuitenkin ihan kiltisti vaikka  lapset ovatkin olleet viikon poissa kotoa ja olen viettänyt tätä laatuaikaa :)













Reilu viikon selfiet kuitenkin nyt ehkä paljastaa, ettei ruokavalio ole lähtenyt ihan käsistä näinä muutaman viikkona kun olen höllännyt.
Vaikka välillä lipsuukin ;)

Ei se elämä kuitenkaan aina paista tännekään, vaikka kuinka olisi hymy korvissa ja positiivisuusantennit ilmassa... Kävipä nimittäin niin, että yhtenä yönä sain ikävän puhelinsoiton, jossa naapurini kertoi, että kampaamooni on murtauduttu! Kiitos Sari valppaudestasi <3 Sinä yönä ei sitten enää nukuttukaan vaan kahden tunnin unien jälkeen keskellä yötä Taxi alle ja selvittelemään mitä vahinkoa on tapahtunut. Olihan tuo aikamoinen näky ja sotku! Rosvo vei pienen pohjakassan.... mutta että koko kassakoneenki! Tässä vaiheessa käyrät oli kyllä niin korkealla, että eipä uni olisi tullutkaan vaikka nukkumaan olisi siivoamiselta päässyt.


Siinä viikon aikana oli sitten muitakin vähän stressitasoa nostattavia juttuja ja alkoi tuntua, että kaikki hyvä loppuu kai aikanaan ja nyt sitten kaikki kasaantuu samaan aikaan. Olo oli todella turta.
Pitäisi melkein kiittää rosvoa...Jos nyt taas hyvää tästä haetaan jollakin tavalla :) Sillä tuo murto oli sellainen viimeinen pisara kai viikon jutuille. Päivällä sain nukuttua pari tuntia ja sitten suuntasin salille. Vietin viisi ihanaa tuntia ystäväni kanssa jutellen, hyvä jalkatreeni päälle ja pääsin yksikseni vielä lekottelemaan Infrapunasaunaan. Sellaista rentoutusta juuri kaipasinkin. Ihan vain chillata ja nollata :)

Seuraavana päivänä vielä käyrät nousi asioita ajatellessa ja suuntasin kauppaan ostamaan kasan herkkuja! Kyllä! Toimin aivan samoin kuin joskus ennenkin kun stressi iskee :O Siis enkö oppinut mitään??? Kotiin päästyäni ahmin niitä nassuuni, kunnes tajusin miten hurja tilanne oli... Kello oli 20.30 ja ainut mahdollisuus siinä tilanteessa oli napata juoksulenkkarit käteen ja suunnata salille juoksemaan niin pitkälle kuin jaksaa.
Juoksin 10km, paransin aikaani lähes 30 minuuttia ja olo oli mahtava! Johan oli taas suu maireassa hymyssä ja olin valmis viettämään illan hyvässä seurassa pilaamatta muidenkin fiiliksiä. Kyllä urheilu on parasta silloin kun harmittaa! Muistutus myös itselleni tulevaisuuteen ;)










Treeniä on ollut muutenkin hyvin taas ja koko kroppa käyty läpi huolellisesti.
Kropassa ongelmia alkaa tulvia lähinnä lihashuollon puutteesta, kun joka lihasryhmä alkaa olla niin jumissa, että treeni kärsii.













Olka-rinta-ojentaja päivänä Jennan kanssa ei kädet nousseet eteen edes parin kilon painojen kanssa kunnolla ja lapaluiden sekä hartioiden seudulla rutisi koko treenin ajan...

Hätäsoitto hierojalleni Jonna Huotarille Forever Herttoniemeen ja akuuttiaika yläkropan hierontaan.
Olisi hyvä kun muistaisi hieronnan aiemmin kuin näin että on jo tilanne päällä. Winx winx ;) Suosittelen!










Tässä kuvassa mennään nyt siis aamukunnossa... kuva otettu muutama päivä sitten.
Aamuiset vatsapalat on kadonneet, mutta pieni tiukennus ruokavalioon tuo ne kyllä sieltä esille taas. Tästä tuli nyt tälläinen rutina ja purkaus kirjoitus.... mutta rehellisyys maan perii ;) Eikös se niin mennyt?!

 

Treeni-iloa mulle, sulle ja teille! ;)

- Ayse