maanantai 14. huhtikuuta 2014

Alkukangertelua ja kisahumua

Huonot uutiset ensin...

Kaksi viikkoa takana, tänään alkaa kolmas viikko. Olkoon nämä nyt sitten vaikka harjoitusviikot... Alkukangertelua...Räpiköintiä alkumetreillä ainakin. Suututtaa.



Koko viikon olen joutunut miettimään , että mikä nyt on vinksallaan?! Miksi tämä ei nyt oikein lähde käyntiin? Miksi päässä pyörii vain erilaiset mielihalut?
Jokin pistää pahasti pään sisällä vastaan. Mietin ja yritän keksiä ratkaisua parin viime viikon puutteelliseen dieettiin ja siihen ettei edes salilla tunnu kivalta. Voin kertoa että se se on jo kamala fiilis.
 
Minulla on valmentaja, jota arvostan. Monipuolinen saliohjelma. Ruokavalio, joka ei eroa aiemmasta juurikaan. Personal Trainer, jonka apu on ollut tähänkin asti korvaamaton ja tavoitte; lihaksikas, naisellinen vartalo, josta olen haaveillut jo pitkää. Missä vika??


Tarkkaan mitatut cashewpähkinät... Meni!!
Se mikä ensimmäisistä viikoista jäi mieleen, oli lakuhimo, lihasjumit ja ruokailut vinksallaan. Lakuun en ole koskenut, kuin makuna proteiinipatukassa, mutta sitten olenkin syönyt ruokiani ohi himoihini vähän niinkuin "parempana" vaihtoehtona. Aivan liian monesti. Pähkinät meni taas ensimmäisenä :/
Tuntuu, että nyt on menossa jokin auktoriteettiongelma ja mieli taistelee vastaan minkä voi. Yksi teoriani on, että koska valmentajani sanoi ettei painonpudotusta nyt tarvita, tuli minulle tyytyväisyyden tunne joka sitten vesitti dieetin alkamisen. "Tyytyväisyys itseensä tuhoaa kehityksen" ja mitä saliin tulee... Oma ongelmani on selvästi nyt ollut valmis ohjelma, kun olen tähän asti treenannut itsekseni vähän miltä tuntuu ... Juu tiedän, tiedän... omasta päättäväisyydestä se on kiinni, mutta tähän syyhyn olen kallistumassa ja NYT tarvitaan sitä päättäväisyyttä jatkoon. Oma pää tässä on heikoilla :D

Toki salitreeneihin vaikutti myös se, että yläkroppa oli jo niin jumissa, että ihan mitä lihasryhmää vain tein, toi se mukanaan hartiajumin. Olin aivan tukossa! Viime viikolla kävin kaksi kertaa avaamassa jumia hierojalla. Pieni helpotus havaittavissa :)

14.4.14 



 Nyt on kuitenkin taas maanantai, (eikös ne kaikki dieetit ala aina seuraavana maanantaina?) ja aika rutistaa nuo möröt mielestä. Kuten kuvasta näkyy, on ylisyödyt hiilarit toimineet oikein hienosti ja vatsanseutu on pöhö. (**kirosana**) Nyt se lähtee!!
Ehkäpä tarvitsin tämän epämukavan fiiliksen tuleviin tuloksiin.

No jotain ihanaakin on tapahtunut!

Ihana ystäväni Laura Pukkila kisasi viime launtaina Helsingin Kulttuuritalolla Fitnesstukku Fitness Classicin SM Body Fitness Junioreissa +163 sarjassa ja tuli hienosti ensimmäisissä kisoissaan 4. sijalle.
Onnea murunen!! <3 Kuvia tästä upeudesta pääset katsomaan Body lehden sivuilta.


Sain kunnian tehdä Lauran kisakampauksen ja meikin sekä olla Lauran huoltajana kisoissa. Pääsin tekemään ja näkemään kisat ihan uudesta kulmasta. Upea kokemus, kiitos!!!

Jutta kaudella yhtenä Personal Trainerinani toiminut Mari Kirppu Järvelä kisasi samoissa kisoissa SM Body Fitness Masters 35 sarjassa ja tuli upeasti 2. sijalle!!  Upea Mari! <3






Sain kunnian tehdä myös Marin kisameikin... eli kiirusta on pitänyt, mutta kivaa sellaista!
Marin kuvia pääset katsomaan myöskin Body lehden sivuilta.

Illalla kävimme syömässä porukalla Ravintola Brondassa ja yöelämää jatkettiin Ravintola Namussa ... Itse olin toki ihan vesilinjalla :D Ruoka veti jo reilusti yli dieetistä, jonkunlaisen rajan yritin tässäkin pitää.


Lyhyt yhteenveto... Huonosti on mennyt, mutta tänään ei syödä ali eikä yli, vaan juuri niin kuin valmentajani on ohjeistanut ja salitreeni ohjelman mukaisesti huomenna... Kyllä tämä tästä :)

- Ayse

ps. Lauran blogiin pääset klikkaamalla hänen nimeään ;)

pps. Pahoittelut pitkästä kirjoitusvälistä... tämä repsahdus vei kunnolla mukanaan ja hävetti kirjoittaa siitä, mutta pakko tämä jossain vaiheessa oli tehtävä... Nokka ylös ja uusiin taistoihin!

6 kommenttia:

  1. plääh, tuttu tunne. Itsekin jotenkin sekoilen ihan täysillä. Ei tässä lihoomaan pääse, mutta syön mitä sattuu ja yritän etsiä vaihtoehtoja peruskeharisafkoille aineiksista, joita kaipaan. Tykkään syödä paaaljon kevyemmin kuin mitä pitäs, ja ahdistun myös mahdollisesta painonnoususta. Ei ihan polla pelaa vielä mukana. Joskus tekee ihan hyvääkin vähän höllätä, sitten taas maittaa eri tavalla. Uskoisin näin. Enkä tajua, kun ne ruuat ja treenit on kuitenkin just niitä, mitkä tuo tavoitteita lähemmäs, niin miksi se sitten on niin vaikeaa? Eli, hyyyyyvin samankaltaisia ajatuksia.

    VastaaPoista
  2. Cashewt on niin paha, niitä tulee syötyä helposti jos milläkin tekosyyllä, ainakin mulla. Ja energiaahan niissä on ihan huimasti... Mutta tuosta sun fiiliksestä, eihän kukaan voi aina olla ihan voittaja-tunnelmissa ja jaksa vetää sata lasissa. Minä olen ihan varma että sulla se päättäväisyys ja tekemisen meininki pompahtaa pintaan koska vaan:)
    Mulla ei onneksi ole noin tiukka dietti kuin sinulla, ihan vaan perusterveellistä ja pienellä vajeella koetan olla kun puolessa vuodessa on jo tipahtanut liki 30kg:) Vielä jos muutama kilo läskiä pois ja lihasta tilalle niin sitten olen tyytyväinen.

    Mutta helposti jumittuu juuri pähkinäpussille tai sitten vaan syön juuri terveellisenä vaihtoehtona jälkiuunileipää ihan liikaa. Juoksen 3krt/vko joten siinä mielessä ajattelen että ruisleipäkin on ok kun mahakin siitä tykkää. Mutta jotain rajaa tarvittais aina välillä...Nousuun ei paino ole lähtenyt mutta tarkkana pitää olla. Joskus menee sitten idioottimaisesti alisyönniksi ja proteiinipuoli jää ihan vajaaksi. Fiksua.

    Mutta tässä sitä taiteillaan, rajoja hakemassa. ;)

    VastaaPoista
  3. Hirveesti tsemppiä Ayse!
    Täällä on myös ollut vähän huonot tunnelmat mutta eiköhän se taas tästä.

    hyvinvoi.blogspot.com

    VastaaPoista
  4. Paljon tsemppiä Ayse!

    Kyllä se sama itsekuri löytyy, jolla onnistuit upeassa muutoksessasi! Sinun esimerkistäsi aloin kirjoittaa blogia. Piipahda visiitillä, jos ehdit. Olen vielä polkuni alussa, mutta tärkeintä on se, että matka on alkanut!

    marisight.blogspot.fi

    VastaaPoista
  5. Ei muuta kuin nokka kohti uusia tuulia, aina ei voi olla hyvä päivä. Tsemppiä ihan hurjasti ;) kyllä se siitä taas lähtee kulkemaan.
    Itse en voi ajatellakaan ostavani noita pähkinöitä, koska sen tiedän että niitä menee sitten koko pussi, ihan sairaan koukuttavan herkullisia. Pakko kiertää hyllyt kaukaa. Mulla on kanssa tässä lipsumista tapahtunut, mut onneksi sentään paino kuitenkin tippuu. Edelleen kunnon treenaus tauolla, kortisonipiikki olkapäähän saatu, mut vielä ei apua tunnu olevan. Fyssarille menossa, ja luultavasti kirurgin pakeille myös, jos ei pian ala helpottaa...

    VastaaPoista
  6. Arvostan niin kovasti aitouttasi ja sitä, että kerrot avoimesti myös huonommista fiilareista. Olet upea esimerkki meille kaikille siitä, miten sinnikkyydellä, päättäväisyydellä ja kovalla työllä voi saavuttaa vaikka mitä. Kovasti tsemppiä alkavaan kesään, hyvä siitä tulee!

    VastaaPoista