maanantai 20. lokakuuta 2014

Huhuu, minä täällä taas :)




Mop!

Hirmuisesti on taas aikaa mennyt viime kirjoituksesta ja ihanaa, että huutelette taas jutun perään. Saa potkia vauhtiin jatkossakin :D
Kiva näitä on kirjoitella, kun vaan malttaisi istua alas ja aloittaa.
Juttuahan taas nimittäin löytyy, vaikka kaikkea ei tietenkään saa tänne kerralla, mutta josko joitakin asioita pilkottais taas...

Jos heti alkuun palaisin vaikka edelliseen kirjoitukseen. Auttoi todella paljon kirjoittaa kaikki ylös ja vieläpä julkisesti. Tää blogi on selkeesti sellainen oma pieni "salainen" päiväkirja, jonne tulee rustattua textiä tunnepohjalta elämän iloista ja suruista, sekä kaikkea siltä väliltä.
Alkuperäinen ajatus kirjoitella vain treeneistä ja ruoasta on muokkautunut tälläiseksi sepusteluksi omasta elämästä... Niin siinä Instagramissakin alkaa selkeesti käydä ;D @superdieettiayse Onneksi tähän arkeen kuuluu kuitenkin myös ne treenit ja kuntoposetkin ;)

Palautetta ja tukea viime textiin tuli täällä ja läheisiltä suoraan <3
Hämmästyin kuitenkin miten moni tuttuni, asiakkaani tai ihan tuntemattomatkin tulivat viime kirjoituksen jälkeen tsemppaamaan ihan arjen tilanteissa. Kaunis kiitos teille! Olette ihania <3



Arjessa availen asioita nyt vähän tyylillä "yksi kerrallaan". Elämä pitää saada tasapainoon ennen kuin vaatii siltä suuria tekoja.

Tupakka on nyt historiaa, ei tee enää mieli :) Hyvä minä, ei yhtään horjahdusta!
Dieetti on päivästä riippuen ihan ok, kunhan nyt peruspohja olisi kunnossa ja jos pieni lipsu osuu päivälle niin en revi stressiä siitä vielä. (Pari Tallinnan reissua rikkaampana, hih ) Kisadieetti on sitten ehdoton!
Treeni kulkee ja olenkin hyvästä vinkista oppineena vähän vielä hionut päiviä niin ettei lihasryhmiä ole sidottu päivään, vaan numeroin ne ja pääasia on että kaikki tulee tehtyä. Eli jos nyt maanantaina tekee mieli tehdä selkää niin sitten sillä mennään!  Myös olat sai oman päivän ja jalat yhdistin omaan päivään. Treenipäiviä viikossa on 5-6.
Lapset ja parisuhde kulkevat käsikkäin ja niissä riittä kai aina hiomista :D Itseäni auttoi paljonkin pikku juttuhetki lasten isän kanssa.  Tänään lapset menee taas isälleen ja aion ottaa koko viikon rennosti, stressaamatta. Nautin aikuistenajasta taas viikoksi varastoon, jottei tarvitsisi joka su/ma pitää suhdepalaveria :D
Työ -asia on tällä hetkellä sama, mutta parhaani teen. Asiakkaiden rahavarastot vain nyt vähenevät ja ymmärrän kyllä, että niistä kauneus -ja ravintolajutuista karsitaan ensimmäisenä.  Entisestä 5-6 viikosta tulee helposti 7-8 viikkoa. Näin se vaan menee, joten nyt eletään sen mukaan :)

No viime texti on nyt siis läpikäyty ja kaikki on valtakunnassa siis ihan "Jees jees".

Nuoremmalla typyllä oli ne 7-vuotis synttärit ja tuli sitten niitä juhlittua kotosalla pienellä porukalla. Teemana oli ylläri ylläri pinkki :D
Tarjolla oli kaikkea ihanaa ja hyvää... Juu ja söin kyllä niitä. :P
Lapset muuten tykkäs tuosta muffini-jäätelölinnasta tosi paljon :) ja se oli helppo toteuttaa ;)





Jos yhtään vastapainoksi noille herkuille voi laittaa jotain niin tuli mun shoppailua Herttoniemen Foreverilta  kassillinen lisäravinteita :D
Ai ei auttanut?! hahahah


Näistä lisäravinteista sen verran, että yritin tuossa hetken aikaa sekoitella itse treenijuomani, mutta itse olen sitä mieltä, että helpommaksi (ja vähemmän purnukoita) tulee kun valitsee valmiita tuottaita. Ennen treeniä (tarvittaessa, fiiliksen mukaan) FAST Shock, treenin aikana FAST Intra ja treenin jälkeen FAST Whey +




Syys-lokakuun aikana olin Nordic Fitness Expo 2014 huoltamassa ja vastaamassa kisalookista ihan mahti mimmiä, Liisa Kumpulaista <3 Liisa oli ensimmäistä kertaa lavalla ja oli todella kiva taas fiilistellä mukana.


Ensin käytiin Jyväskylässä karsinnoissa yleiseen sarjaan ja nyt pari vkoa sitten myös Lahdessa Masters sarjan kisa. Huoltajana sain taas kokemusta lavan takana ja uskon, että se auttaa itseäni rentoutumaan sitten omassa kisatilanteessani kun lavaa edeltävä rumba on jo tuttua.



Jyväskylässä yövyin Sokos Hotel Paviljongissa, josta ei ole kuin palkkää hyvää sanottavaa (Y)


Aamu alkoi rentouttavalla kylvyllä, pakollisella hissiselfiellä ja sitten vasta siirryin Liisan huoneeseen laittamaan kampausta ja meikkiä kuntoon :D



Ennen lavalle menoa nuo kiharat siis vielä avattiin, jotta kestävät parhaiten aamun huoltopuuhat.
Vinx vinx! Jos juhlakampaus pitää tehdä jo aamulla ja haluaa illalla täydelliset kiharat, niin kiinnitä kiharat pinneillä nyyteiksi odottamaan oikeaa aikaa. Ennen juhlia siten availlaan "nyytit" varovasti auki sormilla läpi haroen  ;)



Liisa sijoittui  Lahden Nordic Fitness Expossa, Masters sarjan 2. sijalle.
ONNEA Liisalle hienosta suorituksesta tätäkin kautta :D



Kerkesin Lahdessa katsoa myös lauantain kehonrakennuskisat ja wow!  :D Ihan mielettömiä saavutuksia. Kaikki näytti lavalla niin mielettömän hyvältä !!! TYKKÄÄN!
Erityisesti super paljon ONNEA Mikko Leppäselle, joka voitti -80kg sarjan. Mikko on aikanaan vetänyt mulle paljon kovia treenejä, sillon kun treenasin vielä Fitfarmilla. Suosittelen ehdottomasti! (Y)
Hienosti meni myös Fitfarmin Kille Kujalalla, joka sijoittui 2. +90kg sarjassa (Y)

Ammattilaiskisojakin kävin katsomassa, mutta kyllä ajatukset oli jo tulevassa aamuyössä, että alettaisiin laittaa Liisan kisalookkia valmiiksi.

Sunnuntaina Liisan kisojen jälkeen kiertelin Nordic Fitness Expon messualueella ja törmäilin tuttuihin :D
Fitfarmin ständillä tuli vietettyä pitkä tovi ja juteltua tuttujen kanssa.

Kille Kujala  ja joku amazon :D (hirrrveet valot!)
No sitten se oma kunto...

Aamuisinhan kroppa on aina ihan kiva :D ja sillon ne kuvatkin tulee näpsäiltyä. Kuvan kunto ei kyllä vastaa mun mielestä ihan tätä 95% ajasta päivässä... Aamupuuron jälkeen masu pömpöttää jo aivan toisenlalla haahahah..

Ihan kiva aamu :)


Treeniä ja illan massaa 



Noin! Nyt on taas jotenkin avattu näitä viikkoja tässä välissä, alkaa tulla liian pitkä texti jos jatkan... Juttuahan mulla riittäis :D
Mun juttuja voi niin kuin reaaliajassa seurata parhaiten Instagramissa seuraamalla @superdieettiayse. Yritän laittaa vähintään yhden kuvan per päivä, joten siinä jo pysyy mun mielenvikaisuudessani hyvin perillä ;) Treeni-iloa kaikille!

Pus pus ens kertaan <3

-Ayse


lauantai 4. lokakuuta 2014

Kirje kiukkupussilta

Rakkaat läheiseni ja te muutkin...

Kesän jälkeistä elämää on nyt tovi takana ja niitä suunniteltuja muutoksia on taas alettu toteuttamaan... Yhtä taisteluahan se on ollut! Oon ollut ihan kauhea teille kaikille ajoittain, keskittynyt liiaksi omiin juttuihin ja kiukutellut varmasti teille kaikille. Ollut välinpitämätön tai liian läsnä ja tunkenut nokkani asioihin. Jättänyt juhlia väliin ja... niin sillähän ei ole oikeastaan  mitään muuta syytä kun, että vakea yrittää aloittaa dieettiä ja käydä kiusauksien lähteillä. Ei, tämä kirjoitus ei ole sarkasmia vaan kirje teille, läheisille ja muillekin, jotka ovat ihmetelleet viime aikoina mua. (Paljolti siis myös itselleni)

Muutoksia on elämän joka saralla ja kaikki yht'aikaa. 

Päivittäin mietin, että haukkasinko liian suuren palan nyt elämääni... ihan kaikessa.
Kesä oli kertakaikkiaan niin sekavaa kaikkine menoineen ja kuvioineen, että siitä palautuminen tuntuu nyt todella vaikealta. Olisi niin mageeta olla vaan sellaisessa Flow-tilassa ja antaa ajan kulua hetki, tuntematta mitään negatiivista.

Tupakka. Olin hölmö ja aloitin tupakanpolton uudestaan viime kesän alussa (EiNiinMitäänJärkee).
Nyt olen taas lopettanut sen 22.9. ja myönnän, että se kummittelee vieläkin 4.10. päivittäin mielessäni toiminnan kannalta, nikotiinia en kaipaa, mutta tapaa kyllä. Olen kuitenkin pysynyt savuttomana ja hajuttomana :D

Dieetti alkoi ja on pohjaltaan ihan käyttökelvollinen (helppo), mutta lipsahduksia on kuitenkin jo luvattoman monta. Mieli ei nyt ole samalla viivalla joka hetki kuin halu toimia. Tuntuu, että tää dieetti olisi nyt helpoin asia näistä kaikista asioista, mutta sekään ei oikein toimi 100%. Oman mielen heikkoutta! Jutta kaudella olin vastuussa tuloksista johonkin (tai niin sen itselleni selitän). Nyt mietin millä ihmeellä voin odottaa kevääseen, että jotenkin saan järkättyä itselleni haluamani valmentajan jolle olla tulosvastuussa.

Treeni. Päivistä riippuen kulkee tai ei, mutta salille mennään. Onneksi on se jokin mistä saan voimaa ja missä unohtaa hetkeksi koko rumban. I <3 my gym!

Lapset Elämäni tärkeimmät, eli lapset on jaettu vuoroviikoin isälleen ja minulle. Henkisesti näin tilanteen alkuvaiheessa se on aika rankkaa... Pitäisi käyttäytyä kuin se olisi ihan normaalia olla viikon erossa lapsista, joiden elämässä on aiemmin ollut koko ajan (ja taaskaan tätä ei voi kyynelittä ajatella). Näyttää lapsille olevansa täysin ok, sillä he ansaitsevat molemmat vanhemmat, vaikka he asuvatkin vuoroviikoin eri osoitteissa. Tiedän, että heillä on hyvä olla molemmissa kodeissa, mutta tässä taistellaankin ikävän kanssa.

Parisuhde Samalla olen kiitollinen, että saan aikaa tuoreelle parisuhteelleni. Vapaaviikot on ihana viettää eläen arkea yhdessä ja tehdä hänelle aamiainen aamuisin. Olen silloin hyvin onnellinen <3 Niitä arjen pieniä juttuja :) Sitten kun tulee lapsiviikko, niin ei paljon keretäkkään enää näkemään ja se taas kalvaa omaa mieltäni... Silloin musta kuoriutuu täydellinen kiukkupussi!! :/

Missä kohtaa noi kaksi niiiin eri tunnetta vuoroviikoista? Tietenkin vähintään niissä vaihdoissa.
"Saan ja menetän aina jotain rakasta" Tälläistä mielen kamppailua tää on koko ajan .
Kummastakaan en aio luopua. Joten ainut vaihtoehto on kärsiä nämä fiilistelyt, kunnes aikaa on vähän kulunut ja tilanne tasaantunut normaaliksi tai että tuntuis ihan hyvältä olla erossa lapsista ja nauttia omasta ajasta. (Toivottavasti muru kestää mun kiukutteluja siis vielä hetken <3 )

Työ. Tämän vuoden alusta yleinen taloustilanne on pidentänyt asiakkaiden käyntikertoja luonnollisesti ja se alkaa nyt näkymään myös Kampaamo Tilassa. Tätä samaa kuulen lähes jokaiselta kolleegalta, joten en ole tilanteessa yksin (turha siis surkutella). Onnistuin jotenkin myös hankkimaan itselleni jäätävät mätkyt viime vuodelta, nekin tuo omat jännityselementtinsä kuvioihin. Rakastan työtäni ja olen hyvä siinä, joten mitään muutosta nyt ei onneksi ole työtilanteeseen tulossa, mutta ylimääräistä stressiähän tilanne luo.

Positiivisuus. Minä, joka yritän miettiä asiat aina positiiviseksi, olenkin nyt negatiivisuuden perikuva (eikös tämäkin ole aika negatiivis sävytteinen)  Olen nykyään mustasukkainen (What? !!!! Minä???), kiukkupuuskissa rypevä tyttöystävä/äiti ja kaiken kukkuraksi multa puuttuu selkäranka nyt edes pitämään päätöksiä. Voiskos enää enempää toivoa?! :/

Muutamat läheiset ystävät ovat sanoneetkin suoraan, etten nyt ole yhtään se Ayse jonka he tuntevat... Se aina tuntuu ja tiedostan sen itsekin.
Eilen illalla isäni soitti ja kysyi ensimäisenä "Millä tuulella oot tänään?" ...
Tää on syy miksi kirjotan nyt tätä blogitextiä, kirjettä. En tunge mukaan kuvia, vain tän selvityksen, miksi, jotta voisitte ymmärtää mua hetken.

On mun aika pyytää anteeksi käytöstäni läheisiltä ja pahoittelemaan, että ovat joutuneet kiukkupussin kynsiin.

Anteeksi. <3

Yritän, yritän oikein tosissani jaksaa ja olla taas minä, hyväntuulinen Ayse.

Tietääkö joku miten kiukkupussi kesytetään?

- Ayse

ps. Nyt nessut pois ja kokoan itseni. Tänään vietetään toisen rakkauspakkauksen synttäreitä :) ... jotka nekin muistin toissapäivänä ja ettei ketään oltu vielä edes kutsuttu!!! Huh! Mä oon aivan jossain muualla